Maaliskuun Café

 La 5.3. klo 16
Galleria Saskia, Pirkankatu 6, Tampere
Sankariluutisti Sylvius Leopold Weissin sooloteoksia
Eero Palviainen, luuttu
25/20 € (sis. kahvin)
https://tampereensaskiat.com/

Maaliskuun cafén paikkana on tällä kertaa Galleria Saskia, jossa esillä
on Aino ja Aura Kajaniemen Pinnalla-näyttely. Näyttely esittelee kahden
taiteilijan kerroksellisia teoksia, joissa maalauksellinen tai
piirrosmainen viiva yhdistyy käsityötekniikoihin: kokeelliseen
helmikirjontaan tai kuvakudokseen ja
ryijyyn.

Alla vielä lisätietoa säveltäjistä.

--

Silvius Leopold Weiss 1687 – 1750

Silvius syntyi Wroclawissa luutunsoittaja sukuun. Hänen isänsä Johann
Jacob niin kuin myös
veljensä Johann Sigismund ja sisarensa Juliana Margaretha olivat
luutunsoittajia. Tiedetään, että
seudulla asui jo 1500- luvulla Wyss niminen luutunsoittaja. Wroclavissa
asui myös Reusnerin
luuttusuku, luutistit Le Sage de Richee, Meusel, Baron, Kropfgans ja
Straube. Silvius Leopold Weiss
esiintyi jo 7- vuotiaana Keisari Leopoldille. Vuonna 1710 hän matkusti
Roomaan,
jossa hän tapasi monia kuuluisia säveltäjiä mm. Scarlatit,
Pasquinin,Vivaldin, Händelin ja Heinichenin.

Vuonna 1718 Weiss sai paikan Dresdenin kuuluisasta orkesterista. Aluksi
hänen palkkansa oli 1000
taaleria. Palkkaa nostettiin vuosien aikana ja 26 vuoden kuluttua palkka
ylsi jo 1400 taaleriin, joka teki hänestä orkesterin parhaiten palkatun
soittajan. Tämä seikka on huomion arvoinen, sillä orkesteri oli täynnä
huippumuusikoita, kuten huilistit Buffardin ja Quants, viulistit
Veracini ja Pisendel jne.
Dresdenissä oli ilmesesti erittäin mukavat oltavat, sillä Weiss
kieltäytyi liittymästä Wienin kuninkaaliseen hoviorkesteriin vaikka
hänelle tarjottiin 2000 taalerin palkaa.

Weissin tiedetään tavanneen myös J.S.Bachin moneen otteeseen. Heidän
musiikeissaan
on paljon yhtäläisyyksiä.Yksi monista Weissiin liittyvistä tarinoista
liittyykin Bachiin: ”Jokainen joka
tiesi kuinka vaikeaa on soittaa harmoonisia modulaatioita ja hyviä
kontrapunkteja luutulla oli yllättynyt ja täynnä epäuskoa kuultuaan kun
Weiss, suurin kaikista luutunsoittajista, haastoi J.S. Bachin, suuren
cembalistin ja urkurin, fantasioiden ja fuugien soitossa.”

David Kellner 1670 – 1748

David Kellner oli omana ikanaan kuuluisa musiikinteorian ja harmonian
oppikirjastaan,
”Treulicher Unterrich im General-bass”. Kirjastsa otettiin kahdeksan eri
saksankielistä painosta ja sitä
käännettiin hollanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Mm. Joseph Haydnillä
oli tuo kirja ja omaan kopioonsa hän lisäsi valtavan määrän omia
muistiinpanojaan.

David oli melkoinen monilahjakkuus. Hän toimi ammatikseen ainakin
urkurina, runoilijana,
lakimiehenä ja sotilaana. Kiinostavaa meille suomalaisille on että
Kellner vietti paljon aikaa Suomessa.
Hänen veljensä Christian Kellner oli urkurina Turun Tuomiokirkossa
vuosina 1680 – 1697. Kellner aloitti
opiskelut Åbu Akademi:ssä vuonna 1693, mutta opiskelut jäivät lyhyeksi.
Myöhemmin David Kelner
kävi vielä useaan otteeseen Suomessa, varsinkin ollessaan sotilaana
Ruotsin armeijassa.

Teksti: Eero Palviainen


Popular posts from this blog

Osta Café Barock -konserttilippusi verkkokaupastamme!

Café Barock Tampere palaa - luvassa elämyksien konserttisyksy!

Pirkanmaan Barokin neliosainen Vivaldin vuodenaika -sarja alkaa!