Ave Maria! Neitsyt Maria -lauluja renessanssista romantiikkaan

Tampereen tuomiokirkon holvit kaikuvat marraskuun illassa renessanssin, barokin ja romantiikan ajan sävelistä. Kahden kuoron, urkutaiteilijan sekä tenorisolistin yhteiskonsertti on kulttuurinen tutkimusmatka, sillä sen musiikillinen kaari ulottuu peräti kuudelle vuosisadalle. Konsertti osoittaa havainnollisesti, miten eurooppalainen kirkkomusiikki on muuttunut ja kehittynyt. Musiikin teemaksi on valittu taiteen kuvatuin pyhimys, Neitsyt Maria.

Toscanalais-hämäläistä kuorosointia

Tamperelainen Händel-kuoro esittää yhdessä italialaisen Coro SS. Pietro e Paolo di Gropina -kuoron kanssa Marialle omistettuja lauluja Tampereen tuomiokirkossa 19.11. Kuoroilla oli yhteinen konserttikiertue viime keväänä Italiassa Toscanan alueella, ja nyt on Händel-kuoron vuoro isännöidä yhteiskonserttia Tampereella.

Sarah Hambyn johtaman italialaiskuoron ohjelmiston ytimen muodostaa sekä maallinen että kirkollinen vanha musiikki renessanssin ajalta 1450-luvulta 1650-luvulle.

Konsertit ovat urkusäestyksellisiä. Urkurina toimii yksi Suomen lahjakkaimmista urkureista, Ilpo Laspas, Händel-kuoron monivuotinen yhteistyökumppani. Kuorojen yhdessä ja erikseen esittämien teosten välissä Laspas soittaa myös urkusooloina varhaisbarokkia edustavan Heinrich Scheidemannin ja täysbarokkia edustavan Johan Sebastian Bachin musiikkia. Tenorisolistina konsertissa kuullaan Juha Yli-Knuuttilaa.

Rakkaus vanhaan musiikkiin

Kuoroja yhdistää paitsi rakkaus vanhaan musiikkiin, myös amerikkalaissyntyisten taiteellisten johtajiensa Sarah Hambyn ja Debra Gomez-Tapion yhteinen opiskeluhistoria. Kuorot täydentävät toisiaan, sillä kun italialaiset ovat keskittyneet renessanssiajan musiikkiin, Händel-kuoron ohjelmiston ydintä on ollut tätä seurannut barokkimusiikki.

Italialaisten kuoro konsertoi aktiivisesti kotiseudullaan Toscanassa, mutta on esiintynyt myös Sisiliassa, Saksassa ja Suomessa.

Marian monet kasvot

Marian hahmoon on liitetty milloin jumalallisia ja majesteetillisia piirteitä, milloin korostettu hänen nöyryyttään ja ihmisyyttään. Hänelle on annettu lukuisia nimityksiä jopa suomen kielellä, vaikkei Marian asema olekaan yhtä vahva luterilaisessa Suomessa kuin esimerkiksi katolisessa Italiassa.

Maria-laulut kuvastavat syntyaikaansa. Renessanssiaikana 1400-luvulla syntyi kansanhurskautta ja nöyryyttä korostanut liike devotio moderna, joka nosti Neitsyt Marian kristittyjen esikuvaksi. Keskellä musiikillisesti uhkeinta renessanssia Euroopan katedraalit täyttyivät säestyksettömästä moniäänisestä Maria-aiheisesta kirkkolaulusta. Händel-kuoron ja italialaiskuoron yhteiskonsertin tuon aikakauden teokset kuvastavat Maria-kultin tätä vaihetta.

Luukkaan evankeliumista löytyvä Neitsyt Marian ylistysvirsi Minun sieluni ylistää Herran suuruutta on synnyttänyt satoja suurenmoisia Magnificat-nimisiä teoksia. Monille kuulijoille rakkaita ovat myös monet Stabat mater -sävellykset ja kuva Mater dolorosasta, kärsivästä äidistä ristin juurella. Kaikkein merkittävin ja kuulijoille tutuin säveltäjiä innoittavista Maria-teksteistä on kuitenkin Luukkaan evankeliumin kohta 1:28–33, jossa enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, että tästä tulee Jumalan äiti. Ave Maria on yksi eniten sävelletyistä kirkollisista säkeistä kautta aikojen. Händel-kuoron ja Coro SS. Pietro e Paolo di Gropinan yhteiskonsertissa Ave Maria -tekstistä kuullaan sekä renessanssisäveltäjä Ludwig Senflin, klassista aikaa edustavan W.A. Mozartin että romantiikan ajan säveltäjän Felix Mendelssohnin näkemys.


Ave Maria! Neitsyt Maria -lauluja renessanssista romantiikkaan

Händel-kuoro, johtaa Debra Gomez-Tapio
Coro SS. Pietro e Paolo di Gropina, johtaa Sarah Hamby
Ilpo Laspas, urut
Juha Yli-Knuuttila, tenori

Lauantaina 19.11. kello 18, Tampereen tuomiokirkko, Tuomokirkonkatu
Kesto noin 1 h 15 min – 1,5 h

Liput: 20/15 €, ennakkomyynti Tallipihan kahvio, varaukset: liput(a)handel-kuoro.fi

http://www.handel-kuoro.fi