Tampereen tuomiokirkon holvit kaikuvat marraskuun illassa renessanssin,
barokin ja romantiikan ajan sävelistä. Kahden kuoron, urkutaiteilijan
sekä tenorisolistin yhteiskonsertti on kulttuurinen tutkimusmatka, sillä
sen musiikillinen kaari ulottuu peräti kuudelle vuosisadalle. Konsertti
osoittaa havainnollisesti, miten eurooppalainen kirkkomusiikki on
muuttunut ja kehittynyt. Musiikin teemaksi on valittu taiteen kuvatuin
pyhimys, Neitsyt Maria.
Toscanalais-hämäläistä kuorosointia
Tamperelainen Händel-kuoro esittää yhdessä italialaisen Coro SS. Pietro e
Paolo di Gropina -kuoron kanssa Marialle omistettuja lauluja Tampereen
tuomiokirkossa 19.11. Kuoroilla oli yhteinen konserttikiertue viime
keväänä Italiassa Toscanan alueella, ja nyt on Händel-kuoron vuoro
isännöidä yhteiskonserttia Tampereella.
Sarah Hambyn johtaman italialaiskuoron ohjelmiston ytimen muodostaa sekä
maallinen että kirkollinen vanha musiikki renessanssin ajalta
1450-luvulta 1650-luvulle.
Konsertit ovat urkusäestyksellisiä. Urkurina toimii yksi Suomen
lahjakkaimmista urkureista, Ilpo Laspas, Händel-kuoron monivuotinen
yhteistyökumppani. Kuorojen yhdessä ja erikseen esittämien teosten
välissä Laspas soittaa myös urkusooloina varhaisbarokkia edustavan
Heinrich Scheidemannin ja täysbarokkia edustavan Johan Sebastian Bachin
musiikkia. Tenorisolistina konsertissa kuullaan Juha Yli-Knuuttilaa.
Rakkaus vanhaan musiikkiin
Kuoroja yhdistää paitsi rakkaus vanhaan musiikkiin, myös
amerikkalaissyntyisten taiteellisten johtajiensa Sarah Hambyn ja Debra
Gomez-Tapion yhteinen opiskeluhistoria. Kuorot täydentävät toisiaan,
sillä kun italialaiset ovat keskittyneet renessanssiajan musiikkiin,
Händel-kuoron ohjelmiston ydintä on ollut tätä seurannut
barokkimusiikki.
Italialaisten kuoro konsertoi aktiivisesti kotiseudullaan Toscanassa, mutta on esiintynyt myös Sisiliassa, Saksassa ja Suomessa.
Marian monet kasvot
Marian hahmoon on liitetty milloin jumalallisia ja majesteetillisia
piirteitä, milloin korostettu hänen nöyryyttään ja ihmisyyttään. Hänelle
on annettu lukuisia nimityksiä jopa suomen kielellä, vaikkei Marian
asema olekaan yhtä vahva luterilaisessa Suomessa kuin esimerkiksi
katolisessa Italiassa.
Maria-laulut kuvastavat syntyaikaansa. Renessanssiaikana 1400-luvulla
syntyi kansanhurskautta ja nöyryyttä korostanut liike devotio moderna,
joka nosti Neitsyt Marian kristittyjen esikuvaksi. Keskellä
musiikillisesti uhkeinta renessanssia Euroopan katedraalit täyttyivät
säestyksettömästä moniäänisestä Maria-aiheisesta kirkkolaulusta.
Händel-kuoron ja italialaiskuoron yhteiskonsertin tuon aikakauden
teokset kuvastavat Maria-kultin tätä vaihetta.
Luukkaan evankeliumista löytyvä Neitsyt Marian ylistysvirsi Minun
sieluni ylistää Herran suuruutta on synnyttänyt satoja suurenmoisia
Magnificat-nimisiä teoksia. Monille kuulijoille rakkaita ovat myös monet
Stabat mater -sävellykset ja kuva Mater dolorosasta, kärsivästä äidistä
ristin juurella. Kaikkein merkittävin ja kuulijoille tutuin säveltäjiä
innoittavista Maria-teksteistä on kuitenkin Luukkaan evankeliumin kohta
1:28–33, jossa enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, että tästä tulee
Jumalan äiti. Ave Maria on yksi eniten sävelletyistä kirkollisista
säkeistä kautta aikojen. Händel-kuoron ja Coro SS. Pietro e Paolo di
Gropinan yhteiskonsertissa Ave Maria -tekstistä kuullaan sekä
renessanssisäveltäjä Ludwig Senflin, klassista aikaa edustavan W.A.
Mozartin että romantiikan ajan säveltäjän Felix Mendelssohnin näkemys.
Ave Maria! Neitsyt Maria -lauluja renessanssista romantiikkaan
Händel-kuoro, johtaa Debra Gomez-Tapio
Coro SS. Pietro e Paolo di Gropina, johtaa Sarah Hamby
Ilpo Laspas, urut
Juha Yli-Knuuttila, tenori
Lauantaina 19.11. kello 18, Tampereen tuomiokirkko, Tuomokirkonkatu
Kesto noin 1 h 15 min – 1,5 h
Liput: 20/15 €, ennakkomyynti Tallipihan kahvio, varaukset: liput(a)handel-kuoro.fi
http://www.handel-kuoro.fi
No comments:
Post a Comment